
Linja-automuseo
Linja-automuseo toimii Laviassa vahassa Lavian Autokorin linja-autokoritehtaassa. Museolla on säilytyksessä Suomen Linja-autohistoriallisen seuran, Kaupunkiliikennehistoriallisen seuran sekä yksityisten omistajien museolinja-autoja. Lavian Autokorin tehtaan alkuperäiset koneet ovat museolla paikoillaan. Museon kokoelmiin kuuluu paljon esineistöä linja-autokorien rakentamisesta ja linja-autoliikennöinnistä. Linja-automuseo on julkaissut useita linja-autoliikenteen historiaan liittyviä kirjoja.
Linja-automuseo on harrastajavoimin ylläpidetty museo, jossa toiminnan pääpaino on museoautojen ylläpidossa ja tutkimustoiminnassa. Museo on auki yleisölle heinäkuun sunnuntaisin klo 12-16. Sisäänpääsymaksu on 10€ ja alle 15 vuotiaat pääsevät ilmaiseksi, maksutapana käteinen tai tilisiirto.
2024 museolla aloitettiin hanke virtuaalisen museovierailun toteuttamiseksi. Näillä sivuilla on ensimmäinen versio museon digitaalisesta kaksosesta. Virtuaalimuseoon on vapaa pääsy.
Laviassa muistellaan linja-autoilun hienoja hetkiä
Linja-autoliikenteen alkuaikoina 1920-luvulla yleisö arvosti uutta kulkuyhteyttä todella paljon. Ensimmäisen kulkuyhteyden maaseudulta kaupunkiin saattoi tarjota esimerkiksi paikallinen kauppias, joka hankki auton tavaroiden ja ihmisten kuljettamista varten. Tällaisen auton kuljettaja oli tärkeä henkilö. Lavian linja-automuseon tontilta linjaliikenne on alkanut paikallisen kauppiaan toimesta vuonna 1921. Museossa on näytteillä lietolaisen kauppiaan Chevrolet Capitol linja-auto vuodelta 1928, joka tarjosi ennenkokemattoman ja vaivattoman tavan käydä kaupungissa. Auto on yksi harvoista Suomessa alkuperäiskuntoisena säilyneistä näin vanhoista linja-autoista.
30-luvun lopulla autot muuttuivat todella hienoiksi. Kerrotaan, että eräs isäntä olisi leikannut pienen palan lakatusta maalipinnasta nähdäkseen, mistä aineesta auto on tehty. Kyllä näin hienolla autolla ajavan henkilön täytyi itsekin olla merkkimies. Museossa näytteillä oleva vuoden 1937 International -nokkabussi kertoo ajasta, kun linja-auto-autojen korien ulkonäköön alettiin kiinnittää huomiota. Museovieraiden ei tarvitse ottaa näytepalaa saadakseen selville miten tällainen auto tehdään, sillä se kerrotaan seikkaperäisesti vanhanajan linja-autokoritehtaan opastetulla kierroksella.
Sodan jälkeen elettiin pula-aikaa ja monella tavalla oli köyhää ja kurjaa. Keskellä tätä harmautta uusi kiiltävä huippunykyaikainen linja-auto oli kuin ilmestys toisesta maailmasta. Harvat ja valitut pääsivät kuljettajiksi ja rahastajiksi tällaiseen autoon. Museon AEC-kaupunkibussi vuodelta 1949 on entisöity uutuuden loistokkuuteensa ja sen lakatut puupinnat ja niklatut koristeet tekevät vaikutuksen yhä.
1960-luvulla alkoi kilpailu matkustajista ja linja-automatkan laatu ja nopeus nousivat merkittäviksi asioiksi. Aiemmin kaikki kylät ja kannot kiertäneiden paikallisvuorojen rinnalle tuli uusia pikavuoroja, jotka moderneine autoineen viitoittivat tietä tulevaisuuteen. Enää ei linja-autossa ollut rahastajaakaan vaan autoemäntä.
70-luvulla alkoivat todelliset turistilinja-autot tulla Suomeenkin. Vuoden 1975 linja-autonäyttelyssä Oulussa nähtiin ensimmäinen suomalaisen koritehtaan malli, joka oli tehty erityisesti tilausajoon. Delta 400 poikkesi myös muodoiltaan perinteestä. Se oli myös ensimmäinen Suomessa valmistettu linja-auto, joka palkittiin eurooppalaisessa linja-autonäyttelyssä. Tilausajoautoa ajoi tietenkin aivan erityinen kuljettaja – tilausajokuljettaja. Hienolla autolla oli hienoa tehdä töitä ja se Scanian V8-moottorin voima! Kun Jönköpingin mäessä oli pienimoottorinen Sisu puurtamassa mäkeä ylös, saattoi V8-kuljettaja vaikka hetkeksi seisahtua Sisun taakse seuraamaan sen menoa ja sitten ponkaista ohi kuin tyhjää vain.
Museon voi kokea myös virtuualisesti.
Museolla on virtuaalinen kierros jossä pääsee näkemään museon eri nähtävyyksistä ja lukea niistä enemmän.