1969 Vanaja linja-autot

Vanaja
Vanajan autotehdas oli sodan jälkeen syntynyt Suomen valtion ja Suomen Autoteollisuuden eli Sisun kuorma-autojen yhteisestä valmistushankkeesta. Tarkoituksena oli valmistaa hätätyönä Sisu-kuorma-autoja sotaa käyvän maan tarpeisiin. Lopputuloksena kävi kuitenkin niin, että valtiovalta käynnisti Sisun kanssa kilpailevan tehtaan hyödyntäen Sisulta sodan aikana saamaansa teknistä apua. Vaikka alku oli vaikea, Vanajan väki osoitti nopeasti, että heillä on omaa osaamista siinä kuin Sisullakin. Vanaja-linja-autot nousivat teknisesti Sisun tasolle ja paikoitellen ylikin. Suomalainen raskaiden ajoneuvojen valmistus ei kuitenkaan onnistunut ottamaan kotimarkkinoita haltuunsa. Molempia suomalaisia valmistajia haittasi oman moottorituotannon puute. Molemmat luottivat brittiläisiin moottoreihin ja joutuivat osallisiksi saarivaltakunnan autoteollisuuden laatuongelmista.
60-luvulla alkoi näyttää selvältä, että Suomen automarkkinat eivät pysty elättämään kahta strategialtaan samanlaista raskaan kaluston autotehdasta. Suomen Autoteollisuudella oli monialayhtiönä monta tukijalkaa, mutta Vanajan oli saatava tulonsa kuorma- ja linja-autojen myynnistä. 60-luvun loppupuolella tilanne alkoi laskevien myyntien myötä kääntyä huonoon suuntaan. Vuonna 1967 valmistettiin vain 381 Vanaja kuorma- ja linja-autoa, mikä ei ollut riittävästi tämän kokoiselle tehtaalle. Lehdistössä alettiin puhua kotimaisten valmistajien yhdistämisestä. Joulukuussa valtiovalta teki ehdotuksen Suomen Autoteollisuuden omistajalle Tor Nesslingille Vanajan fuusioimisesta. Vaikka Vanajan Autotehtaan osakkeista yli puolet oli suomalaisten teollisuusyritysten hallussa, joutuivat ne kuuntelemaan suurinta osakkeenomistajaa. Yhdistymissopimus allekirjoitettiin huhtikuussa 1968 ja vuoden 1969 lopussa Vanaja lakkasi toimimasta erillisenä yrityksenä.
60-luvun loppupuolella Vanajan linja-automallisto oli ostajan näkökulmasta hyvässä kunnossa. Mallistossa oli perinteisiä LE-etumoottoriautoja, LK-keskimoottorialustoja ja LT-takamoottorialustoja. Etumoottorinen alusta oli saatavissa markkinoiden tehokkaimmalla AEC AV690 -moottorilla tai pienemmillä AEC AV470 ja AV505 -moottoreilla. Vanajalla oli vahva maine ”kuljettajan autona”. Niin kutsutuissa Vanaja-taloissa pääosa kuljettajista arvosti auton ajo-ominaisuuksia. Leveä kuuden tonnin painolle mitoitettu etuakseli ja siinä oleva tiheälehtinen jousitus tekivät etu- ja keskimoottori-Vanajista vakaita ajaa.
1967
Vanaja LE6-50
Vanajan viimeiseksi mallistoksi jäänyttä “kuutossarjaa” on pidetty kelpo autoina. Tyyppitunnuksessa numero kuusi tarkoittaa 6 tonnin akselipainon sallivaa etuakselia, mikä oli tärkeämpää kuorma- autoissa kuin linja-autoissa. Numero 50 kertoo, että autossa on AEC AV 505 -moottori. Nämä Vanajat muistetaan hyvistä ajo-ominaisuuksistaan, mitkä ovat monilehtisten jousien ja leveän etuakselin ansiota.
Autojen englantilaisten AEC-moottorien laatu ei valitettavasti enää ollut 50-luvun tasolla. 8,19-litrainen AV 505 -moottori oli kaikista malleista vaikeimpana pidetty. Käyntiääneltään kireän pirisevä moottori antoi toimiessaan 163 hevosvoimaa.
- Virtuaalimuseo
- 1896 Linja-auton synty
- 1905 Linja-autoliikenteen ensimmäiset kokeilut Suomessa
- 1921 Postin linja-autoliikenteen alku
- 1923 Liikenteen alkuaika T-Ford
- 1926 Ranskalaiset bussit 20-luvulla
- 1928 Chevrolet Wulff
- 1937 Amerikkalaiset merkit
- 1939 Bussi sodassa
- 1939 Sisu-linja-auto
- 1940 Häkäpöntöt ja pilketehdas
- 1945 Vanhan ajan koritehdas ja puukehien valmistus
- 1945 Vanhan tavan mukainen peltikuoren valmistus
- 1948 Chevrolet Hampurilainen
- 1949 Brittiläiset pula-ajan bussit
- 1949 Sähköinen menneisyys ja tulevaisuus
- 1950 Legendaarinen Nokka-Sisu
- 1950/52 “Mikä ei maassa kasva, sen Valmet valmistaa”
- 1954 Klassinen lontoonbussi
- 1954 Hetku-bussi ja kuljettaja rahastaa
- 1955 Talven-renkaat kelhu
- 1958 Puinen liimakori
- 1958 Sisun bulldomallit
- 1958 Viimeinen Zetori-Scania
- 1959 Volvon ja Wiiman yhteistyö
- 1960-luku Mahurit ja pannukakku moottorit
- 1964 Takamoottoribussien tulo Suomeen
- 1969 Linja-autojen muotoilu
- 1969 Vanaja linja-autot
- 1973 Lahden autokorin alumiinikori
- 1974 Linja-autojen istuimet
- 1975 Erikoislinja-autot
- 1976 Hienot turistikorit ja Delta
- 1977 Kutterin viimeiset mallit 9 ja Deca
- 1978 Normibussi
- 1978 Suomen Linja-autohistoriallinen seura
- 1985 Volvo C10M
- 1990 Kotimainen KABUS
- 1994 Valmet Ecobus
- 2008 Suomen erikoisuus LE-telibussi
- Lisätarinat