1958

Gardner 6LX

Gardner on ehkä legendaarisin Britannian dieselmoottorivalmistajista. Ennen sotaa Gardnerin moottoreita pidettiin voimakkaina ja poikkeuksellisen kestävinä. Gardnerin moottoreita käyttivät kadonneet brittimerkit kuten Bristol, Guy, Foden, mutta asiakastilauksesta niitä asennettiin myös Leyland- ja AEC-linja-autoihin. Gardneria on käytetty paljon myös generaattoreissa, työkoneissa ja veneissä.

Vuonna 1958  esitelty 6LX jäi yrityksen viimeiseksi menestyneeksi uudeksi moottoriksi. Esittelynsä aikaan se ei ollut erityisen edistyksellinen, vaan siinä näkyi vahvasti yrityksen oma perinne. Moottorissa on käytetty hyvin paljon valurautaisia osia. Moottorin laakerointi on erityisen tukevasti rakennettu, sillä laakeriliuskojen paikallaan  pysyminen on varmistettu myös pitkittäissuunnassa. Moottorin  iskutilavuus oli 10,45 litraa ja siitä otettiin hyvin maltilliset 150 hevosvoimaa.

Moottorista tehtiin tehokkaampi 180-hevosvoimainen versio 6LXB. Perinteisiin nojaava Gardner suhtautui turboahtamiseen epäillen, mutta lopulta moottorista esiteltiin myös turboversio 6LXCT, jollainen näyttelymoottorimme on. Tämä moottori antoi tehoa 223  hevosvoimaa maltillisella kierrosluvulla 1900 kierrosta minuutissa. Myös turbomoottorit kestivät Gardnerin perinteen mukaisesti.

Aika oli kuitenkin kulkenut ohi näin tehdystä moottorista. Moottorin  tehopaino-suhde oli heikko ja lisäksi moottori oli kallis tehdä.  Se, että moottori oli kaunis ja hyvin tehty, ei enää riittänyt. Gardnerin liiketoiminta oli siirtynyt Perkinsin haltuun. Perkins ei enää hyväksyttänyt Gardnerin moottoria uusille Euro-päästönormeille. Tämän moottorimallin valmistus loppui 1992 lähes sadan tuhannen  valmistetun kappaleen jälkeen.

Kabus

Suomessa Gardner on lähes tuntematon linja-auton moottorina. Koiviston Auton oma linja-autotehdas Kabus alkoi kuitenkin  käyttää näitä moottoreita ja asensi niitä 36 uuteen autoon vuosina 1985-90. Yksi näistä autoista on museoautona Suomen linja-autohistoriallisella seuralla.