Tanskalainen Bur-Wain moottori

BUR-WAIN yhdistetty kaasutin ja dieselmoottori 1943

Todella harvassa ovat moottorit, joita voidaan käyttää otto- eli bensiinimoottoreina, mutta ruiskutuslaitteet lisäämällä myös dieselmoottoreina. Edes Volvo Hesselman-moottori ei ole tällainen, koska siinä ei moottorin polttoprosessi vaihdu toiseksi. Tanskalaisen laivamoottorivalmistajan tekemä BUR-WAIN -moottori oli kuitenkin tällainen ihmelaite. Näitä moottoreita hankittiin sodan aikana Suomeen ja niitä asennettiin linja-autojen moottoreiksi ainakin Someron Linjalla ja Länsilinjoilla.

Ensimmäistä kertaa BUW-WAIN-moottoreita mainostettiin Linja-autoliiton vuosikirjassa vuonna 1943. [1] Maahantuoja Korpivaara & Halla Oy painatti moottoreista hienon suomenkielisen esitteen. Korpivaara & Halla tarjosi kahden kokoisia kuusisylinteriä moottoreita 3,96-litraista ja 7,12-litraista. Näistä puukaasulla ajettaessa saatiin tehoa 56 ja 85 hevosvoimaa. [2] B&W:n nelitahtimoottoreista kertova tanskankielinen historia ilmoitti moottorien tehoiksi dieselkäyttöisinä 65 hevosvoimaa ja 100 hevosvoimaa.

Pienempi moottori maksoi 95 000 ja suurempi 139 000 markkaa. [3] Länsilinjojen historiakirjassa kerrotaan, että BUR-WAIN moottorit olivat kalliita, mutta ne osoittautuivat käytössä taloudellisiksi ja voimakkaiksi. Länsilinjat osti 1943 kolme ja 1944 kaksi BUR-WAIN-moottoria. [4]

Koska BUR-WAIN-moottori oli mitoitettu dieseliksi, oli se puukaasulla ajettaessa erityisen kestävän moottorin maineessa. Puukaasua ja bensiiniä käytettäessä oli moottorissa virranjakaja ja sytytystulpat. Dieseliksi muuttaminen tapahtui hetkessä vaihtamalla sytytystulppien paikalle ruiskutussuuttimet ja asentamalla yksikköruiskutuspumput koneen sivuluukussa oleviin valmiisiin paikkoihin.

Näytteillä oleva moottori suurempi moottori malliltaan 6A12. Kuutonen tarkoittaa sylinterimäärää ja ”A” tarkoittaa, että moottori on automoottori. Numero 12 viittaa yhden sylinterin iskutilavuuteen. Jos moottori olisi lähtenyt tehtaalta dieseliksi varusteltuna, pitäisi tunnuksen lopussa olla vielä kirjan ”D”. Tehtaan historiakirjan mukaan puukaasukäyttöisissä moottoreissa laatassa pitäisi olla viimeisenä kirjaimena ”G”, mutta museon moottorin laatassa ei ole mitään kirjainta. [3]

BURWAIN yhdistetty kaasutin ja dieselmoottori 1943Todella harvassa ovat moottorit, joita voidaan käyttääkaasukäyttöisinäottomoottoreina,mutta ruiskutuslaitteet lisäämällä myös dieselmoottoreina. EdesVolvoHesselmanmoottori ei ole tällainen, koska siinä ei moottorinpolttoprosessi vaihdu toiseksivaikkabensiinillä käynnistämisen jälkeen moottori alkoikintoimia dieselpolttoaineella.Tanskalaisen laivamoottorivalmistajan tekemä BURWAINmoottori oli kuitenkintällainen ihmelaite. Näitä moottoreita hankittiin sodan aikana Suomeen ja niitäasennettiin linjaautojen moottoreiksi ainakin Someron Linjalla ja Länsilinjoilla.Ensimmäistä kertaa BUWWAINmoottoreita mainostettiin Linjaautoliiton vuosikirjassavuonna 1943. [1] Maahantuoja Korpivaara & Halla Oy painatti moottoreista hienonsuomenkielisen esitteen.Korpivaara & Halla tarjosi kahden kokoisia kuusisylinteriämoottoreita 3,96litraista ja 7,12litraista. Näistä puukaasulla ajettaessa saatiin tehoa 56 ja85 hevosvoimaa.[2]B&W:n nelitahtimoottoreista kertova tanskankielinen historiailmoitti moottorien tehoiksi dieselkäyttöisinä 65 hevosvoimaa ja 100 hevosvoimaa.Pienempi moottori maksoi 95000 ja suurempi 139000 markkaa.[3]Länsilinjojenhistoriakirjassa kerrotaan, että BURWAIN moottorit olivat kalliita, mutta neosoittautuivat käytössätaloudellisiksi ja voimakkaiksi.Länsilinjat osti 1943 kolme ja1944 kaksi BURWAINmoottoria.[4]Koska BURWAINmoottorioli mitoitettu dieseliksi,oli se puukaasulla ajettaessaerityisen kestävän moottorin maineessa. Puukaasuakäytettäessä olimoottorissavirranjakaja ja sytytystulpat.Dieseliksi muuttaminen tapahtui hetkessä vaihtamallasytytystulppien paikalle ruiskutussuuttimet ja asentamalla yksikköruiskutuspumputkoneen sivuluukussa oleviin valmiisiin paikkoihin.Näytteillä oleva moottori suurempi moottorimalliltaan6A12. Kuutonen tarkoittaasylinterimäärää ja ”A” tarkoittaa, että moottori on automoottori. Numero 12 viittaa yhdensylinterin iskutilavuuteen.Jos moottori olisi lähtenyt tehtaalta dieseliksi varusteltuna,pitäisi tunnuksen lopussa olla vielä kirjan ”D”. Tehtaan historiakirjan mukaanpuukaasukäyttöisissä moottoreissa laatassa pitäisi olla viimeisenä kirjaimena ”G”, muttamuseonmoottorin laatassa ei ole mitään kirjainta. [3]Näytteilläoleva moottori on ollut käytössä Someron Linjalla, missä näitä moottoreita olivaihtomoottoreina ainakin REO ja Sisulinjaautoissa.Tämä moottori on viimeksi ollutpuukaasukäyttöinen. Linjaautomuseon moottorista puuttuvat jakajan pyöriä ja kansi sekäsivuluukun kansi.Burmeister & Waintehtaan historiakirjan mukaanmoottorienvalmistus alkoi marraskuussa 1938 ja loppui 1948. Valmistusmääräksi ilmoitetaan vain1590 moottoria, joista noin 1100 olisi ollut automoottoreita. Moottoreita tehtiinlaivamoottorivalmistuksesta erillään Kööpenhaminassa nimellä BurWain AutodieselA/S. Tämä valmistajanimi lukee museon moottorin valmistajalaatassa. Moottorinvalmistusnumerovalmistusmäärään nähdenhämmentävän suuri 6312.

Säilyneet BURWAINmoottorit ovat hyvin harvinaisia. Tehtaan museossaKööpenhaminassa on toimiva dieselmoottori, joka on koottu1990luvullavaraosista.[5]Moottorin toimitusväri lienee ollut vaalean sininen.

[1] Linja – Autoliikennöitsijäin Liitto r.y:n vuosikirja 1943 , Kirjapaino Oy LAUSE, H elsinki 1943, sivu 6.

[2] Näköispainos Mobilisti Senior – lehdessä 1/2017, sivuilla 39 – 41, Kustannus Oy Mobilisti, Helsinki 2017. Teholuvut puukaasulla ja hinnat ovat käsin kirjoitettu ja lisäy k s iä .

[3] B&W – firetaktsmotorens historie 1910 – 2010, Kai R ø mmelm ayer Larsen, MAN Diesel & Turbo, DieselHouse, 2010, sivut 79 – 82.

[4] Länsilinjat Oy 1939 – 1989, Matti Viitaniemi, 1989, sivut 106 ja 109.

[5] www.dieselhouse.dk/en/bur – wain – engine